 |
Home > News
> Smartner in the news > News 22
|
January 17, 2001
Taloussanomat "POSTIA PALOMUURIN TAKAA"
Tekstiviesteihin perustuvaa sähköpostia markkinoidaan vahvasti, mutta kännykän on vaikea päästä yritysten sisäisiin verkkoihin.
Jos matkapuhelimesi ilmoittaa yllättäen, että sinulla on kymmenen uutta tekstiviestiä, et välttämättä ole saanut kymmentä uutta ystävää, vaan yhden langattoman sähköpostiviestin.
Tekstiviesteiksi paloiteltu sähköposti ei ole suuri teknologinen läpimurto, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan se saattaa olla juuri sellainen palvelu, jota tavallisen peruskännykän omistajakin saattaa kaivata.
Tekstiviesteihin perustuva tekniikka on tuttua, turvallista ja ennen kaikkea nopeaa. Esimerkiksi wap-sähköpostin lukeminen edellyttää aina datayhteyden avaamista, joka vie aikaa. Tekstiviestit liikkuvat eräänlaisina datapurskeina, joiden siirtyminen
kestää sekunnin kymmenyksiä.
Lisäksi sms-sähköpostin käyttäjä saa automaattisesti ilmoituksen uusista
viesteistä puhelimen ruudulle. Muissa ratkaisuissa joudutaan ensin avaamaan datayhteys – tai hankkimaan erillinen tekstiviestipalvelu. Kovin käytännöllistä ei tietenkään ole lukea kymmeneksi tekstiviestiksi paloiteltua postia, mikä on kaiken lisäksi erittäin kallista.
Sms-sähköpostista odotetaan kuitenkin uutta jokapojan harrastusta. Operaattorit saattavat kääriä kymmenen tekstiviestin sähköpostista kympin, mutta wappailijan sähköpostista saa vain yhden datapuhelun hinnan.
Suurin ongelma on se, miten kännykäpostituksesta tehdään turvallista ja samalla yksinkertaista. Tietoturva huolettaa erityisesti yrityksiä. Turvattomimpia ovat ratkaisut, joissa sähköposti noudetaan operaattorin palvelimelta. Sähköpostien säilytyspaikka on silloin yrityksen palomuurien ulkopuolella. Kuluttajalle tämä
ratkaisu kuitenkin sopii nopeutensa ja edullisten aloituskustannusten vuoksi.
Tietoturvastaan huolehtivat yritykset haluavat yleensä asentaa sähköpostin
sisäiseen verkkoonsa. Ongelmana on vain hinta: yritysasennuksien käyttäjälisenssit maksavat helposti 50 000 markkaa.
Halpojakin ratkaisuja on. Esimerkiksi Smartner Information Systems veloittaa kymmenestä käyttäjälisenssistä 5 000 markkaa. Lisäksi on hankittava 2 300 markan gsm-modeemi ja tarvittaessa palvelin asennustöineen.
Smartnerin kaltaiset pienet yritykset ovat yleensä riippumattomia operaattoreista. Sähköpostitn saa puhelimeensa minkä tahansa operaattorin asiakas. Yksityiskäyttöön ratkaisu on kuitenkin turhan raskas, sillä se vaatii oman sähköpostipalvelimen ja lähiverkon.
Yritykseen verkkoon tehtävä asennus on kallista, vie aikaa ja aiheuttaa omat tietoturvariskinsä. Yritysasennusta harkitsevan kannattaa myös miettiä, kykeneekö asennustyöt tekevä yritys myös järjestelmän huoltoon ja päivitykseen.
Wap-sähköposti asennetaan yrityskäytössä yleensä omalle palvelimelle. Ratkaisu on siis periaatteessa turvallinen. Se vaatii kuitenkin enemmän työtä kuin sms-postin asennus. Datapuhelut ovat myös varsin hitaita: suuretkin viestit kyllä siirtyvät nopeasti, mutta yhteyden muodostamiseen kuluu yhä kiusallisen kauan, jopa useita minuutteja.
Toisaalta wap-selaimen ruudulle saa suurempia, vähintään tuhannen merkin viestejä. Jotkut mallit avaavat myös liitetiedostoja, ja jopa pieniä tiff-kuvia pääsee katsomaan. Wap-sähköpostissa on myös aidot valikot, toisin kuin sms-postissa.
Tietoturvallisuutensa vuoksi wap sopii yrityskäyttöön, jos ihmiset innostuvat käyttämään sitä. Wap-puhelin on yhä monelle suomalaiselle se työpöydän kulmalla lojuva vieras esine.
Joissakin puhelimissa sähköposti kuuluu vakiovarusteisiin. Nokian kommunikaattorin, Ericssonin R380:n ja Panasonicin EB-GD92:n kaltaisissa älypuhelimissa sähköpostin vaatimat ohjelmistot ja asetukset löytyvät puhelimen sisältä.
Kuten wap-palvelut, myös älypuhelinten postit vaativat datayhteyden. Puhelimella soitetaan operaattorin tai yrityksen omaan modeemisoittosarjaan, josta saadaan yhteys yrityksen sähköpostipalvelimeen. Soittosarja on yleensä rakennettu turvallisesti yrityksen omalle palvelimelle.
Tietoturvaa voidaan lisätä monimutkaisilla tunnusluvuilla. Etäyhteyden käyttäjille annetaan sähköinen turvakortti, esimerkiksi SecurID-kortti, jossa on jatkuvasti vaihtuva tunnusluku. Sitä käytetään kiinteän tunnusluvun rinnalla. Verkkoon murtauutujan on siis saatava haltuunsa kortti sekä salasana.
Moni teoriassa hieno asia toimii silti huonosti käytännössä. Esimerkiksi Nokian kommunikaattori ei tunne tällaista tunnistusohjelmaa, joten sillä ei voi kytkeytyä suojattuun sisäiseen verkkoon.
Älypuhelimissa on kuitenkin nopea tiedonsiirto. Puhekanavan peruskapasiteetti on 9,6 kilobittiä sekunnissa, mutta paketoinnein tai high speed –tekniikoin nopeus voidaan nostaa yli 40 kilobittiin. Tämä sallii kookkaidenkin kuvatiedostojen siirtelyn. Esimerkiksi Nokian kommunikaattori siirtää tekstiä lähes rajattomasti. Puhelimissa on tosin suuria eroja, esimerkiksi Panasonicin älypuhelin siirtää yhdellä kertaa korkeintaan 800 merkin viestejä.
Janne Yläjoki
|
|
 |
 |
|
